Kesä tulee kohisten. Tänä vuonna se, miten nopeasti kevään karuus muuttui kukoistavaksi vihreydeksi, yllätti varmasti jokaisen. Toukokuun puolenvälin paikkeilla juhlistimme kummipojan 5-vuotissynttäreitä, jolloin kesä vielä oli alkutekijöissään. Tästä viikonlopusta kuitenkin alkoi näihin päiviin asti kestänyt hellejakso, joka on saanut lehdet ja kukat puhkeamaan kukoistukseensa erityisen vauhdikkaasti.
 |
| 5-vuotiasta Ekkua juhlimassa |
Viikko synttärijuhlista vietettiin pienimuotoista talkooviikonloppua kartanoa maalaillen ja pellolla niittohommia tehden. Rouvasväki ahersi pitkän päivän seinää sutien, mutta totesi päivän päätteeksi, että pensseliin pitää tarttua vielä aika moneen otteeseen. Talossa kun seinäpintaa riittää, niin että yhden päivän maalailu ei näy vielä juuri missään. Paitsi maalareiden vaatteissa, kasvoissa ja hiuksissa, mutta hyvä että ainakin jollakin saralla syntyy näkyvää jälkeä. Vaikka kyllä siitä seinästäkin loppuviimein kaunis tulee, kunhan vain jaksaa ahkeroida pensselin varressa.
Aurinkoinen ja lämmin ilta kruunasi mukavan päivän ja päätimme nautiskella orastavasta kesästä pihalla grillaillen. Joukkueen junioreita kiinnosti kovasti hiiligrillin sytyttämispuuhat ja pikkuassistentteja olikin liuta seuraamassa roihunsytytysoperaatiota. Hetken kuluttua pikkuväki pääsi vielä savusukeltamaankin, kun taas grillivahdeille savu oli liikaa ja penkki alkoi pikkuhiljaa hivuttautua kauemmas savupilvestä. Grillistä tarjoiltiin oliiviöljy-valkosipuli-rosmariinitahnalla marinoituja naudan sisäfilepihvejä ja niiden kaveriksi uunista valkosipuliperunoita. Jo vain uni maittoi aherruksen ja hyvän ruoan jälkeen.
 |
| Fillarointi on pop |
