Vieläkö on raparperia

Alkukesän kirpeiden herkkujen kulta-aika taitaa pikkuhiljaa hiipua. Jos pihapiiristä kuitenkin vielä varsia löytyy, niin tässä pari kelpo vinkkiä siihen, mitä rapsusta voi loihtia. 

Raparperipaistos

Vuoan pohjalle:
500 g raparperia paloina
1,5 dl fariini- tai ruokokidesokeria

Pinnalle:
100 g voita tai margariinia
2 dl kaurahiutaleita
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
2 tl kanelia

Sekoita raparperipalat ja sokeri keskenään ja levitä seos vuoan pohjalle. Nypi päällisen aineet keskenään ja levitä raparperipalojen päälle. Paista 200 asteessa n. 1/2 tuntia. 
Tarjoa hieman jäähtyneenä vaniljajäätelön kera. 

Kanelinen raparperihillo

1/2 l raparperipaloja
1 dl hillosokeria
1 kanelitanko

Kiehauta ainekset. Keitä, kunnes raparperit hajoavat. Poista lopuksi kanelitanko ja purkita hillo. Nauti jäätelön, rahkan tai jogurtin seurana tai käytä esim. kakun täytteenä. 


Sokerina pohjalla paljastan parhaan rapsuohjeen, jonka tiedän. Tämän olen kirjannut ylös oman äitini reseptikokoelmasta r-hyllyltä. Ohjeen kerrotaan olevan vanha ja juontavan juurensa jo kaukaa äitini lapsuudesta. 
Tässä se tulee. Hieman työläs, mutta palkitsee herkullisuudellaan. 

Vanhanajan hyvä raparperipiiras

Pohja:
200 g voita tai margariinia
4 dl vehnäjauhoja
n. 2 rkl kylmää vettä
hiukan suolaa
2 tl sokeria

Täyte: 
1 l raparperipaloja
2 dl sokeria
1 dl rusinoita
1 rkl kanelia
2 rkl vehnäjauhoja
voinokareita

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää rasva nyppimällä. Lisää vettä, jotta taikina pysyy koossa. 
Kaulitse taikina kahdeksi levyksi. Nosta pohjalevy voideltuun piirakkavuokaan, sitten täyte ja lopuksi kaiken päälle kansi. Painele reunat kiinni ja pistele kansi haarukalla. 
Paista 200 asteessa 45 minuuttia - tunti. 
Tarjoa hieman jäähtyneenä vaniljajäätelön kera. 

Jos ei näillä vinkeillä ihastu raparperiin entisestään, niin ei sitten millään. 

Makunautintoja!

Alppiruusujen lumoa

Helsingin kaupunki ja Helsingin Yliopisto istuttivat vuonna 1975 (mainio vuosi muutenkin) 3000 alppiruusua Haagalaiseen mäntymetsään. Tarkoituksena oli jalostaa Suomen oloihin sopeutuneita ja kylmässä ilmanalassa menestyviä rhodorendroja. Myöhemmin 1980-luvulla alppiruusupuiston viereen istutettiin lisäksi puolisentoistatuhatta atsaleaa. Tänä päivänä Laajasuonpuisto on alkukesästä satumainen alppiruusumetsä, joka vetää puoleensa kasapäin kukkaloiston ihailijoita eri puolilta Helsinkiä ja ehkäpä kauempaakin. 

Mahtavia paikkoja meillä Haagalaisilla tässä ympärillämme ihasteltavana. 

Nautitaan siis!

Synttärijuhlaa BMX-radalla

Perheemme pian 11-vuotiaan syntymäpäivää vietettiin tänään Kivikon pyöräkrossiparkissa BMX-ajelun merkeissä. Matkaan lähdettiin kuuden samanikäisen polkijan voimin ohjaajan oppeja seuraten. Ohjaajana toimi BMX racingin SM-kakkonen viime kaudelta, joten hänen vinkkejään kannattikin kuunnella korva tarkkana. 

Aluksi harjoiteltiin BMX-ajotekniikkaa pääradan vierestä löytyvällä harjoitteluradalla. Pumppaaminen, polkimien asento ja jarruttaminen tulivat pikkuradalla tutuiksi ja pikkuhiljaa päästiin siirtymään suuremmille nyppylöille. Ohjaaja kertoi, että radalla ei ole kuin yksi vaarallinen kohta, joka on lähtötornin jälkeinen kukkula. Joukkuetta ei siis vietykään heti ylös lähtötorniin, vaan ensimmäisen kukkulan haltuunottoa harjoiteltiin astetta matalammalta lähtölavalta kaatumisten minimoimiseksi.  

Kunkin pumppailusuoran päässä sijaitsee asvaltoitu kaarre, jonka päälle voi halutessaan polkaista vaikka pitämään pientä huilitaukoa. Pääsuoran jälkeisen kaarteen harjalla harjoiteltiin alastuloa ja jarruttamista ennen kukkulaa. Tämän jälkeen tärkeimmät tekniset seikat olikin läpikäyty ja jengi pääsi polkemaan rataa ympäri omassa tahdissa. Ajoajan lopuksi otettiin vielä pari ihan virallista starttia lähtötornista puomin takaa. Kärkisijasta käytiin tiukkaa taistoa Oskun ja Antonion välillä ja voitto taisikin mennä vuorotellen jompaan kumpaan osoitteeseen. 

Setti hikisiä nuoria miehiä malttoi viimein reilun tunnin ajon jälkeen istahtaa synttäripöydän ääreen nauttimaan tarjoiluista. Keskustelua käytiin siitä, miten laji olikin rankempi kuin miltä näyttää ja miten yksi sun toinen oli halukas tulemaan kokeilemaan BMX-ajelua toistamiseen. Aistin pyöräilykärpäsen puraisseen ja mikäs sen parempaa puuhaa energisille miehenaluille, kuin vauhdikas BMX.

Tänä vuonna tällaiset synttärikuviot, 

saapa nähdä mitä vuoden kuluttua.