lauantai 27. heinäkuuta 2013

Helteestä tuntureille

Pari viikkoa on Suomea taivallettu ja parhaillaan leiri on parkissa jokavuotisessa suosikkikohteessa, Saariselällä. Ensimmäisellä lomaviikolla säät olivat märähköt, mikä ajoittain harmitti kesäkuun kauniiden ja kuumien kelien jälkeen. Mister Murphy tuli vierailulle heti, kun loma alkoi ja toi sateen tullessaan. No, loma on loma ja onneksi tällä viikolla kesäkelit ovat jälleen palanneet. 


Taivaallinen Taivassalo

Heti perjantaina töiden jälkeen ja pojan kotiuduttua nostimme kytkintä ja käänsimme nokan kohti Turkua. Iltapäivällä oli vielä sovittu puhelimessa kanoottikaupat, joten uutta, pienempään tilaan pakkautuvaa menopeliä oli mentävä ensin noutamaan Turun suunnalta. Gumotex kyydissä saavuimme illan tullen täpötäyteen Camping Mussaloon, josta oli onneksi paikka varmistettu etukäteen puhelimitse. Ainahan yksi pieni Polar sekaan mahtuu!



Olimme suunnitelleet jatkavamme matkaa Taivassalosta heti lauantaiaamuna, mutta koska keli oli kaunis ja kuuma, päätimme jäädä nauttimaan helteestä. Miesväki lähti testaamaan juuri hankittua pumpattavaa kanoottia ja pääsinpä minäkin menopelin kyytiin myöhemmin iltapäivällä. Gumotex osoittautui käteväksi laitteeksi ja vie tosiaan mukana kuljetellessa huomattavasti vähemmän tilaa kuin kovakuorisempi lajitoverinsa, Dagger. Jos oikein ahkeraksi ryhtyy, niin senhän voi vaikka kantaa mukana tulleessa selkärepussa pahimpien paikkojen yli tai esim. pikkulammelta toiselle, pumpata ilmat takaisin ja jatkaa taas matkaa. Matalista laidoista ja pienestä koostaan huolimatta kanootti ei myöskään ole kiikkerä, vaikka ensinäkemältä niin saattaisi luulla. 



Taivassalon Camping Mussalo on itselleni tuttu paikka jo kaukaa 80-luvulta, mutta olemme vierailleet siellä myös Karhuperheen voimin kerran aikaisemmin. Alue on kohtalaisen pieni ja koostuu sekä nurmikentästä että kalliorinteestä. Rantasaunan oheen on kunnostettu kaunis hiekkaranta, josta kelpaa lastenkin pulahtaa suolaiseen meriveteen. Kokonaisuutena mukava paikka, joskin nyt heinäkuussa alueella oli kovin tiivis tunnelma, mutta siltä tuskin voi välttyä saariston rengastien läheisyydessä sijaitsevalla alueella. 





Pohjanmaan kautta

Kevättalvella kävimme tekemässä vaunukauppoja Kokkolassa ja saimme suosituksen Sexsjön leirintäalueesta Pedersöressä. Taivassalosta kurvasimme siis kohti pohjanmaata ja sisävesirantoja. 


Camping Sexsjö on SFC-alueiden tapaan suhteellisen pieni ja viihtyisä paikka. Suurin osa pysyväisasukkaista on luonnollisesti ruotsinkielisiä, joten alueella saa myös mukavasti fiilistä ulkomaanmatkailusta. Kaikki puitteet ovat erinomaisessa kunnossa ja perheen junioreille löytyy paljon tekemistä alueella. Erityisesti polkuautot ja rannassa sijaitseva köysirata olivat meidän perheen nuoren herran mieleen. Vanhempi herra sen sijaan kävi testaamassa alueen kalavedet ja toi tullessaan hyvänkokoisen kirjolohen. 





Vuokatti, liikkuvan ihmisen paratiisi

Pohjanmaalta suuntasimme kulkumme itään, liikunnalliseen Vuokattiin. Vajaa neljä kuukautta sitten olimme uuden Polarimme kanssa neitsytmatkalla Kattivankkurissa, minne päätimme nytkin liikkuvan kotimme pysäköidä. Maaliskuussa kelit tosin olivat suotuisammat kuin nyt, kun taivaalta tuli vettä ihan maahan asti. 



Vuokatissa on suorastaan runsauden pula siitä, mitä harrastaisi. Tarjolla on puitteet ja mahdollisuudet lähes joka lajiin, jonka kuvitella saattaa, myös hiihtoon näin kesäaikaan. Lumella kävin putken suuaukolla haaveilemassa, mutta hiihdot jäivät hiihtämättä. Kotoa lähtiessä vitsailimme mieheni kanssa, että Suomen kesään pitää ottaa mukaan varusteita villakerrastosta bikineihin, mutta sukset sentään taidamme jättää kotiin. Nyt olisi ollut niillekin käyttöä!

Koska kelit olivat mitä olivat, päädyimme liottamaan itseämme Katinkullan kylpylässä. Kylpylästä löytyy allasta joka lähtöön ja keli oli taas hetkellisesti kesäinen. Onneksi sade sentään piti hetken taukoakin ja pääsimme sekä pyöräilemään että juoksemaan Vuokatin hienoihin maisemiin. Talvisten hiihtolatujen lomassa kulkee upeita maastpyöräpolkuja harjun laelta toiselle, joita oli ilo polkea vauhdikkaasti ylös alas. No, ylös ei aina niin vauhdikkaasti. 

Tähän aikaan vuodesta kuuluu myös pikkuherran onnenpäivä, kun mittariin tulee taas lisää vuosia. Tällä kertaa juhlittiin jo 10 ikävuotta. Juhlapäivää päätettiin juhlistaa sankarin valitsemalla herkulla Sotkamon ihanassa kahvila Murusessa. Tuhdisti suklainen ja makea, maailman paras suklaakakku oli herkkuvalinta ja taisipa kakkupalan myötä suklaakiintiö täyttyä hetkeksi aikaa. 



Vuokatista matka jatkui kohti Iso-Syötettä ja Syöte MTB:tä, josta tarinat onkin jo tarinoitu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti